Akupunktion hyödyt

Akupunktio ja länsimainen lääketiede eivät sulje toisiaan pois, vaan täydentävät toisiaan.

Akupunktio auttaa erityisesti monissa sellaisissa kroonisissa vaivoissa, joissa länsimaisen lääketieteen hoitojen teho on ollut rajallista. Akupunktiohoito voi joskus samalla parantaa potilaan elämänlaatua ja mielialaa. Länsimainen lääketiede puolestaan on tuonut meille monen muun hyödyllisen menetelmän ohella esimerkiksi leikkaushoidot ja voi pelastaa potilaan hengen monissa akuuteissa, henkeä uhkaavissa tilanteissa. Uskon, että parhaisiin tuloksiin pääsemme yhdistämällä molempia kulloisenkin potilaan tarpeiden mukaan.

Yhdysvaltain terveysvirasto (National Institutes of Health, www.nih.gov ) julkaisi vuonna 1997 tutkimustietoon pohjautuvan lausunnon akupunktiosta. Lausunnon mukaan on olemassa vakuuttavaa todistusaineistoa siitä, että akupunktiohoidosta on apua nivelrikon ja ortopedisen kivun hallinnassa. Siitä voi olla apua monien ruoansulatuskanavan sairauksien hoidossa, kuten ärtyvän paksusuolen oireyhtymässä, ripulissa, haavautumissa, mahakivuissa, pahoinvoinnissa ja oksentelussa. Akupunktio voi auttaa hengitystiesairauksien kuten flunssan ja astman hoidossa. Akupunktion avulla voi myös hillitä tulehdusreaktioita ja hoitaa lisääntymiselimistön häiriöitä. (NIH Consensus Statement 1997 November 3-5;15(5))

Suomessa akupunktion yleisin käyttökohde eläimillä on kipuvaivojen kuten nivelrikkokivun hoito. Kipuvaivojen hoito akupunktiolla onkin verrattain yksinkertaista ja yleensä palkitsevaa, koska monet potilaat hyötyvät selkeästi. Lisääntymistieteellisten vaivojen hoidossa akupunktiota on myös käytetty paljon, esimerkiksi narttujen valeraskaudet, kiimattomuus, tai urosten yliseksuaalisuus.

Akupunktiota on käytetty menestyksekkäästi myös kroonisten ripulien sekä joidenkin ihosairauksien ja autoimmuunisairauksien hoidossa. Myös tiettyjä neurologisia sairauksia kuten välilevyntyriä ja epilepsiaa voidaan hoitaa akupunktiolla, tarvittaessa lääkehoidon rinnalla.

Akupunktion vuoksi potilasta ei tule jättää ilman mitään sellaista muuta lääketieteellistä hoitoa, jota se välttämättä tarvitsee. Esimerkiksi luunmurtumat yleensä tarvitsevat joko lastoitus- tai leikkaushoitoa, ja myös ristisiteen repeämän aiheuttama kipu paranee parhaiten leikkauksen avulla. Tällöinkin akupunktiota voidaan niin haluttaessa toki käyttää kipua lievittämään ennen ja jälkeen leikkauksen, sekä yleisesti toipumista nopeuttamaan.

Toisaalta joissakin tapauksissa akupunktiohoidosta voi olla apua niille potilaille, joille lääkkeet ja leikkaushoidot eivät sovellu, joko haittavaikutusten vuoksi tai mikäli potilaan yleinen terveydentilanne tai samanaikainen sairaus estää lääke- tai leikkaushoidon.

Erityisen jännittävän ja mielenkiintoisen haasteen akupunkturistille antavat ne potilaat, joiden omistajat haluavat kokeilla akupunktiota viimeisenä oljenkortena muiden hoitojen jo vedettyä vesiperän. Odotukset kannattaa toki tällaisten potilaiden kanssa pitää maltillisina; jos mikään aiempikaan hoito ei ole auttanut, niin on tuskin reilua odottaa viimeisen oljenkorren toimivan heti kuin taikaiskusta. Joskus tulokset kuitenkin yllättävät, ja silloin nämä potilaat ovat niitä kaikista palkitsevimpia!

Mielestäni akupunktiota voidaan omistajan niin halutessa kokeilla epätavallisenkin vaivan hoidossa, kunhan potilasta ei sen vuoksi jätetä vaille mitään sen välttämättä tarvitsemaa lääketieteellistä hoitoa. Yleensä on myös kaikin puolin suositeltavaa selvittää potilaan oikea diagnoosi ennen hoidon aloittamista, varsinkin silloin kun kyse on jostakin epätavallisemmasta vaivasta. Tällöin hoitoyrityksen mielekkyyttä ja mahdollista ennustetta on paljon helpompi arvioida.