Banjo

Joskus potilaan vaiva ei ota parantuakseen tavanomaisin keinoin, hyvästä hoidosta huolimatta.

Ranskanbulldoggi Banjon sitkeä silmävaiva alkoi alkukeväästä 2012. Aluksi Banjolla oli vain melko pieni ja pinnallinen sarveiskalvohaavauma vasemmassa silmässä. Haavauma ei kuitenkaan ottanut parantuakseen tavanomaisella hoidolla. Ennemminkin vaiva vaikutti vähitellen etenevän hyvästä hoidosta huolimatta.

Kevään ja kesän aikana Banjon silmiä hoidettiin toisella eläinlääkäriasemalla jossa oli käytettävissä silmäsairauksien erikoisosaamista. Kun näin itse Banjon uudelleen syksyllä 2012, vasemman silmän sarveiskalvohaavauma oli kasvanut kooltaan alkuperäiseen verrattuna moninkertaiseksi, syvemmäksi ja oli nähtävissä helposti päälle päin ilman fluoresiinivärjäystäkin. Sarveiskalvon päällimmäinen kerros näytti suorastaan kuoriutuvan pois. Myös oikeaan silmään oli muodostunut haavauma joka oli vasemman silmän haavaumaa pienempi ja pinnallisempi, mutta sekin helposti havaittavissa jopa ilman värjäystä. Lisäksi Banjolla oli virtsatietulehdusoireita ja Banjolla oli ollut muutamia epileptisiä kohtauksia. Banjolle oli tehty mm. laajat verinäytetutkimukset, joista ei löytynyt selitystä oireille tai sille, miksi silmien haavaumat eivät ottaneet parantuakseen.

Koska Banjon tilanne oli varsin hankala eikä tavanomaisesta lääkkeellisestä hoidosta tuntunut olevan apua, päätimme omistajan kanssa kokeilla akupunktiota viimeisenä oljenkortena. Koska kyseessä on sellainen vaiva, jota akupunkturistit harvoin hoitavat, en uskaltanut luvata hoidon tehoavan, mutta toisaalta ei ollut mitään hävittävääkään. Akupunktion lisäksi Banjo sai antibioottikuurin virtsatietulehdukseen ja neuvoin omistajaa jatkamaan toisella klinikalla määrättyjä silmätippoja vanhan ohjeen mukaan.

Hoitotulokset olivat iloinen yllätys. Heti ensimmäisen hoitokerran jälkeen Banjon silmien punoitus helpotti muutamaksi päiväksi ja Banjon vointi vaikutti paljon paremmalta. Paranemisen käynnistyttyä omistaja päätti lopettaa Banjon antibioottitipat. Jatkohoitojen myötä Banjon tilanne kerta kerralta edistyi kunnes kahdeksan hoitokerran jälkeen totesin fluoresiinivärjäyksellä molempien silmien haavaumat täysin parantuneeksi. Banjon mieliala oli myös parempi, epileptisiä kohtauksia ei enää ollut, ja Banjo vaikutti omistajan mukaan taas pitkästä aikaa omalta itseltään.

Banjo sai vielä jatkohoidoksi akupunktiota useamman kerran pitenevillä hoitoväleillä, kunnes totesimme voinnin niin hyväksi, että jäimme seuraamaan tilannetta. Kirjoittaessani tästä on nyt aikaa noin 8 kk. Silmäongelmat eivät ole uusiutuneet, mutta Banjolla on ollut yksi uusi virtsatietulehdus, jonka tutkimisen yhteydessä Banjo sai samalla ylläpitoakupunktiohoidon.

Banjon hoitaminen opetti minulle paljon. Oli hienoa ja jännittävää seurata, miten epätavallisempi vaiva vastasi akupunktiohoitoon. KIitos Banjolle ja Banjon omistajalle, jolla oli ennakkoluulottomuutta kokeilla vielä tätäkin keinoa, ja kärsivällisyyttä tuoda Banjoa hoidettavaksi riittävän usein varsinkin hoitojakson alussa!

Banjon tarina ja kuva on julkaistu omistajan luvalla. Kirjoitettu syksyllä 2013.